Vaikka kasvu hyöty- ja hupipuutarhassa on päässyt jo hyvään vauhtiin, jännitettävää riittää silti vielä. Hyötyputarhan sadosta olen jo päässyt jopa nauttimaankin. Omat salaatit ja retiisit maistuivat oikein hyviltä. Nyt kukkii kesäkurpitsa ja tomaatti. Jännitettävä osuus on se, kuinka moni taimista olikaan keltaista kesäkurpitsaa ja moniko vihreää. Ovatko kaikki kukat vain ukkokukkia, eivätkö ala tehdä kurpitsoita jo? Ovatko pölyttäjät liikkeellä vai sattuivatko omaan lavaan ne taimet, jotka olivat niitä F1-lajikkeita eli itsepölyttäjiä. Kylvövaiheessa muka luulin, että muistaisin, mitkä taimista olivat mitäkin, mutta aikani kun kääntelin laatikoita ja vaihtelin taimien paikkaa, kaikki olivat suloisesti sekaisin. Jonkinlainen merkkaussysteemi olisi hyvä kehittää ensi vuodeksi, mutta ei sitä enää sitten keväällä muista kuitenkaan.

Tomaattikaappi näyttää toimivan ainakin tomaattien osalta. Raakileita näkyy ja kukkia. Milloin kypsyvät ensimmäiset ja miltä maistuvat omat tomaatit? Tomaattien takana kaikilta ötököiltä piilossa kasvavat ruusukaalit. Ne eivät ole kovin suuria vielä, mutta jonkinlaista edistystä on nähtävissä. Jääköhän niille sittenkään riittävästi tilaa kasvaa? Aika näyttää.

Kääpiösamettiruusut ovat alkaneet tuuheutua ja muuttua pensasmaisemmiksi ainakin osassa paikoista. Niiden kehittymistä ja kukkimista odotan myös innokkaana. En nimittäin ole ennen kasvattanutkaan niitä. Aiempina vuosina minulla on ollut vain ryhmäsamettikukkaa. Niitäkin on tulossa ja ovat paikoillaan, aivan valmiina, melkein hep! Ihan pikkuruisia nuppuja on näkyvissä jo. Kukkivatkohan ne kun palaamme juhannuksen vietosta.

Osa jännitysosastosta on niin pitkällistä, että jännitettävää riittää ensi kesään saakka. Kaunopunahatun taimia on nyt istutettu vähän eri paikkoihin. Niiden pitäisi kukkia vasta ensi kesänä. Miltähän mahtavat tänä kesänä näyttää ja ennen kaikkea: talvehtivatko ja kukkivatko sitten ensi kesänä? Viime kesän kaksivuotisista siemenistä muutama lemmikki yllätti minut iloisesti tänä keväänä. Päivänkakkaroita en ole vielä ainakaan löytänyt enkä neilikkaakaan. Ehkä maa on sittenkin liian kuiva eivätkä siemenet itäneet.

Pikkutalviokummulle istutimme viime syksynä luumupuun, jonka taimen kaivoimme tyhjältä naapuritontilta. Jossain vaiheessa kesää älysimme nimittäin käydä tutkimassa puita ja saimme sieltä monta kertaa suut makeiksi. Ihania luumuja! Iloksemme siihen taimeen on tullut muutama vihreä lehti eli on se ainakin jotenkuten hengissä. Sen suhteen en jännitä muuta kuin, että säilyisi nyt vain hengissä. Sen  juurelle kylvin pellavankukkaa ja taisinpa heitellä pussin pohjat samettikukan siemeniä ja linnunsiemenistä on alkanut kasvaa pikkuisia taimia. Miltä mahtaakaan näyttää luumupuun juuri loppukesästä?