Minun jouluvalmisteluihini kuuluu ehdottomasti jouluisten asetelmien tekeminen. Ostan kaupasta pelkät kukat ilman suojaruukkuja tai koristeita. Se on ensinnäkin paljon taloudellisempaa ja ehkä myös ekologisesta, mutta myös hauskempaa, kun saa itse sommitella kukista mieleiset asetelmat ja valita niihin sopivat koristeet. Tänä vuonna ostin kukat Saaren joulumaasta. Kukat on siellä kasvatettu ja ensimmäisen vuoden opiskelijat olivat pakkaamista kukkia minulle.
Muutama vuosi sitten löysin kouluni siivousmyyjäisistä kaksi kivaa koria, jotka ovat nyt toimineet jouluasetelmissani ansiokkaasti. Vähän ne ovat painuneet toispuoleisiksi matkalla, mutta se ei minua häiritse. Pistän talteen sopivia koreja ja astioita aina, kun saan niitä lahjaksi tai muuten muuten sattuvat vastaan. Näinpä tekee armas äitinikin aina, ja mistäpä muuallakaan olisin tapani oppinut.
Ensin pitää tehdä aineiston keruuretki. Kerrostalossa asuessani se vaati todellakin retkelle lähimetsästä lähtemistä ja piti joskus oikein miettiminen, mihin voisi mennä, sillä eihän oksia ja vappuna voi mistä tahansa edes kerätä. Nyt pääsen tässä niin vähällä, kun omasta pihasta löytyy monenlaista. Nyt siis tein keräysretken omalle pihalleni. Kori käsivarrelle ja kerääminen voi alkaa. Taittelin oksia kuusesta, katajista ja pinjasta. Takanurkalta keräsin vähän puolukanvarpuja ja kukkapenkistä pikkutalviota. Kauppareissulla viime viikolla nyppäisin mukaani parkkipaikan ruusupensaasta muutaman oksan, jossa oli vielä kiulukoita. Säästän ja kuivatin syntymäpäivän kukkakimpun juuri tätä tarkoitusta varten.
Tyylini on runsas ja perinteinen. Eri havulajien vihreän eri sävyt ja neulasten rakenne tuovat minusta asetelmaan syvyyttä. Pieni ripaus väriä kiulukasta tai kuivuneet ruusuista tai kukkakimpun koristeesta väriä antamaan ennen varsinaisen joulukukan avautumista piristää vihreiden keskellä, muuta ei minusta tarvitakaan. Liian tyylitellystä tai minimalistisestakaan en pidä omassa kodissani, jossa muutenkin vallitsee tyylien sekoitus, värien runsaus ja tavaroiden tarinat.
Uusinta uutta minulle on tänä vuonna töistä saatu vahattu amaryllis. Se näyttää tosi kauniilta. Odotan kiinnostuneena, miten se kehittyy. Muutenkin innostuin amarylliksistä ja nyt minulla on tulossa punaista ja valkeaa. Mikään niistä ei ole vielä avannut kukkaan saa, mutta toivotaan, että joku edes ehtisi valmistua joulun pyhiksi, vaikka onhan niistä iloa myöhemminkin.
Näillä jouluisilla mietteillä toivottelen kaikille lukijoilleni rauhaisaa ja tunnelmallista joulua!