Kuukausi: helmikuu 2017

Siemeniä kirjeessä
by

Siemeniä kirjeessä

Posti on ilahduttanut minua tällä viikolla kahtena päivänä. Ensimmäinen ilonaihe oli minulle ensimmäinen Viherpiha-lehden numero. Olinkin sitä jo odotellut, sillä lasku tuli ennen lehteä. Eipä tarvinnut katua tilausta, sillä monta kivaa juttua ja ideaa lehdestä löytyi. Ainakin hortensian talvipistokkaita pitää kokeilla.

20170225_121609

Toinen odotettu posti oli koristekasvien siemenkiertokirje. Törmäsin kirjeeseen Facebookin Piha, puutarha ja kasvit –ryhmässä. Kirjeen  on lähettänyt matkaan Kati Nuottajärvi. Hän on laatinut kirjeeseen ansiokkaat ja selkeät säännöt ja Facebookin avulla kirjeen kulkua on helppo seurata. Nyt kirjeessä on tietääkseni 14 osallistujaa.

Nyt kirje saapui minulle ja oikeastaan kaikkein jännittävintä tässä on ylipäätään osallistuminen prosessiin. Ajatus on minusta tosi hieno ja jotenkin kivan perinteikäs. Ennen harrastettiin varmasti  enemmänkin siementen vaihtamista ja erityisesti vaihdettiin omia siemeniä. Myös Aino Sibelius kirjoitti ystävilleen ja sisaruksilleen paljon puutarhanhoidosta ja varmasti myös siemeniä vaihdettiin.

Muistan saaneeni kiertokirjeitä viimeksi joskus lapsena. Silloin kyse oli useimmiten jostain onnenkirjeestä ja ketjun katkaisijaa uhkailtiin epäonnella. Minulla oli kyllä jotenkin huono onni noissa kirjeissä, sillä en muista että olisin koskaan päässyt siihen vaiheeseen,  jossa olisi pitänyt alkaa saada vastauksia tai pieniä lahjoja. Niinpä sitten päädyin jossain vaiheessa ketjujen katkaisijaksi.

Ilmeisesti näitä kirjeitä liikkuu edelleen, sillä uteliaisuuttani googlasin aihetta ja löysin heti monta keskustelua aiheesta. Nyt lasten parissa liikkuu ilmeisesti jokin tarra-arkkikirje ja Mtv:n sivuilla oli hauska artikkeli 1990-luvun kiertokirjeistä. Artikkelissa kuvatut asiat kuulostivat minusta kovin tutuilta, joten tämä lienee yksi niistä asioista, joita jokaisen sukupolven täytyy käydä läpi jollain tavalla. Teknologian kehittyessä kierto- tai ketjukirjeet saivat uusia muotoja ja siirtyivät kännyköiden tekstiviesteihin ja sähköpostiin.

20170225_132131

Siemenkirjeessä ei onneksi uhattu ktetjun katkaisijaa kuolleen kostolla tai puutarhan tuholla tai muullakaan ikävällä, vaan pyydettiin ystävällisesti ottamaan ja lisätään siemeniä sopivassa suhteessa ja raportoimaan kirjeen kulusta sekä pitämään kirjeen liikkeellä.  Minä en oikein osannut ottaa kirjeestä kovin paljon siemeniä, mutta jotain kuitenkin. Otin kokeiltavaksi pioni unikot ja kosmoskukan siemeniä. Tilalle laitoin itsekeräämiäni kehäkukan ja samettikukan siemeniä, sillä niitä en kirjeestä löytänyt. Toivottavasti ne eivät ole liian tavallisia, mutta ehkä seuraavat poistaa ne kirjeestä, jos eivät ole sopivia.

 

by

Kohtalokas viikonloppu

Minä aavistin,  että voisi olla kohtalokasta jättää ne yksin moneksi päiväksi. Neljä päivää poissa oli liikaa osalle paprikan ja malabarinpinaatin juuri ja juuri pintaan nousseille heiveröisille ja ensi askeliaan ottaville taimille. Multa oli päässyt sen verran kuivahtamaan, että taimiraukat olivat nuukahtaneet. Osa oli ehtinyt vahvistua sen verran, että hetkellinen kuivuus ei saanut niitä tainnutettua. Osan sain elvytettyä, sillä aamulla muutama malabarinpinaatin taimi oli kammennut  itsensä pystyyn.

wp-1487765653901.jpg

Heti, kun pääsin kotiin, oli melkein ensimmäinen asia, tarkistaa, mitä taimille kuuluu. Sitten alkoi armoton elvytys ja ensiapu. Sumutin ja kastelin taimet kunnolla ja jätin niille lisävalonkin yöksi. Matkan ajaksi olin jättänyt lämpömaton päälle, koska ajattelin, että liika viileys on pahasta, mutta olisikin ehkä pitänyt jättää matkan ajaksi lisävalot palamaan ja sammuttaa lämpömatto. Silloin kosteus ei olisi ehkä haihtunut niin nopeasti.

wp-1487765661745.jpg

Onneksi kevät on vasta niin aluillaan, että ehtii varsin hyvin uusia kylvöt. Kylvin siis loput siemenpussiin jääneet pinaatin siemenet. Päätin kylvää ne suoraan yksittäisiin pieniin esikasvatusruukkuihin, joita olen hankkinut tänä keväänä, koska siemenet ovat melko suuria ja helppo erotella toisistaan. Samalla nostelin varovasti hengissä säilyneet taimet samanlaisiin ruukkuihin. Nyt täytyy vain toivoa, että kylvö onnistuu, sillä sinne menivät kaikki siemenet. Ostin kyllä siemenpussin äidille, joten ehkä saan sieltä taimen itselleni, jos oikein huonosti käy omien kanssa.

Muutama lokero jäi tyhjäksi, joten piti oikein miettiä, mitä siemeniä niihin pudottaisi. Päätin kokeilla anananaskirsikkaa, vaikka pussin kyljessä suositeltiin esikasvatusta maaliskuussa vasta. Siemeniä oli pussissa runsaasti, joten voinhan taas uusia kylvin,  jos tämä menee jostain syystä pieleen.

wp-1487765646652.jpg

Kaikki taimet eivät näyttäneet kärsineen yksinjäämisestä, eivät olleet niin sanotusti moksiskaan. Tällaisia itsenäisiä nuorukaisia olivat Tiny Tim -tomaatit ja muutamat hiuksenohuet purjon haituvat. Yrttisellerit olivat myös yllättävän sitkeitä, vaikka olivat niin pikkuisia vielä. Kolibrikukan siemenistä ei näy vielä minkäänlaista elonmerkkiä, mutta en luovuta niiden suhteen vielä.

 

by

Herneenversoja ja mustikankukkia

”Huonojakin runoja tarvitaan”, sanoo Harri Tapper! Ehkä siksi uskallan aloittaa tämän postaukseni, vaikka viime aikoina blogin päivittäminen on tuntunut takkuiselta. Puutarhapuuhatkin ovat vielä aika pieniä ja jotenkin jähmeitä näin alkukeväästä, joten aiheistakin on vielä pulaa. Itseäni piristämään ostin jotain uutta esikasvatusvälineistöä, esimerkiksi siemenannostelijan.

wp-1487163471916.jpg

Tänä vuonna aloitin esikasvatuksen melkein kuukautta aikaisemmin kuin viime vuonna, mutta nyt pitäisi olla malttia, ettei taimia olisi pian niin paljon, että ne eivät mahdu mihinkään. Lisänä puuhissa on vielä versojen ja hiirenkorvien kasvattaminen kanin ruuaksi. Herneenversojen kasvatus on pääsemässä vauhtiin, mutta kasvuvauhti ei ole huima lämpömatosta tai ja lisävalaistuksesta huolimatta. Mustikanvarvut tekevät pienen lehtiruusukkeen ja kukan alun melko nopeasti. Koivunoksiin saa myös jo hiirenkorvat aika äkkiä. Ai, että ne maistuvatkin makoisilta ja menevät kanin rouskuhampaisiin kuin spagetti.

wp-1487163477278.jpgHelmikuun kylvöohjelmassa on ollut paprikaa, malabarinpinaattia, tomaattia, lehti- ja yrttiselleriä. Lisäksi mukana on yksi eksoottinen kokeilu. Työkaveri nimittäin tarjosi minulle kokeiltavaksi  kolibrikukan siemeniä. Siemenet olivat täysin pyöreitä ja niissä oli pieni oranssi tupsu. Pussissa oli neljä siementä, jotka pudotin multaan noin viikko sitten. Nyt vain odottelen ja jännitän, millainen taimi mahtaakaan nousta vai nouseeko mitään.

Pienen pienet paprikan sirkkalehdet ovat nousseet pintaan runebergintortturasiassa ja toiset pilkottavat tomaattirasiasta, mutta muissa ei vielä näy elonmerkkejä.  Pian pääsee koulimaan paprikat omiin pikkuruukkuihinsa. Haluaisin jo päästä tositoimiin taimituksessa. Odottaminen on vaikeaa minulle. Tulisi jo lämmintä ja valoisaa, että voisi siirtyä eteenpäin. Hartain ja hulluin toiveeni  onkin, että kesä voisi tulla yhdessä yössä ilman välivaiheita ja odottelua tai ainakin siihen hetkeen voisin hypätä, kun voi aavistaa silmujen avautumisen ja tuntea lounatuulen lempeän henkäyksen.

wp-1487163483704.jpg

Mustikankukkia odotellessa

by

Aloitin paprikalla

wp-1486222746697.jpgTänään ostin kylvömultaa. Siemenhyllyn ohi ei voinut tietenkään kulkea vilkaisematta valikoimaa ja yksi siemenluettelo piti myös napata mukaan. Etsiskelin oikeastaan malabarinpinaatin siemeniä, mutta niitä ei valikoimassa ollut. Sen sijaan päädyin hypistelemään ananaskirsikan siemenpussia. Laitoin sen jo kerran takaisin hyllyyn, mutta päätin sittenkin ottaa sen mukaan siltä varalta, että se saisi kasvihuoneen suunnitteluun lisää puhtia. Ehkä sen voi istuttaa tomaattikaappiin,   jos kasvihuone ei sittenkään valmistu. En kylvänyt siemeniä vielä, sillä esikasvatuksen ajnkohdaksi suositeltiin  maaliskuuta.

20160610_095059.jpg

Tomaattikaappi rakennettiin viime keväänä, ja se sai vartijoiksi olkikanat.

Luulen, että en kasvata tomaatteja siemenestä tänäkään vuonna vaan ostan valmiit taimet,  mutta paprikaa päätin kokeilla vielä uudestaan tänä vuonna. Viime vuoden kokeilu ei onnistunut aivan nappiin, sillä taimet jäivät kituliaiksi ja toisten kasvien varjoon, mutta jos tänä vuonna vahingosta viisastuneena osaisin valita paremmat kasvupaikat taimille. Sitkeästi ne kuitenkin sinnittelivät ja ehtivät jopa tehdä pienen pienet paprikanalut ennen syksyn tuloa.

wp-1486222742218.jpgKylvin viime vuonna yli jääneet paprikan siemenet tänään viinirypälerasiaan ja uudesta Hyötykasviyhdistyksen pussista osan runebergintortturasiaan. Rasiat ovat käteviä, kun niissä on kannet valmiina. Laitoin lämpömaton alle, että olisi riittävästi lämpöä itämiseen. Katsotaan, miten käy. Pussiin jäi vielä siemeniä myöhemmin kylvettäväksi, jos nämä eivät suostu vielä heräämään.

Tänä vuonna pitää antaa taimien olla riittävän kauan lämpimässä ennen kuin kiikutan ne verantoon,  sillä se on luultavasti aivan liian kylmä melko pitkään. Taimien lannoittamiseen pitää myös satsata, sillä se taisi jäädä viime vuonna vähäiseksi. Lavatarhurin mukaan taimien lannoitus  pitää aloittaa noin viikon kuluttua ensimmäisestä  koulinnasta. Lannoitteena voi käyttää esimerkiksi tomaatille tarkoitettua lannoitetta, ja sitäpä taitaakin minulla olla puutarhavajassa jäljellä.

Nyt voi siis alkaa jännittää, itävätkö siemenet ja kasvavatko taimet. Viikko sitten kukkamultaan kylvetyt herneet ovat puskeneet pientä alkua. Kylvöksessä on jotain pistävää hajua hieman, joten laitoin päälle vähän uutta kylvömultaa. Toivottavasti se auttaa, että pian saisimme kanin kanssa maistaa tuoreita versoja!

Lähde: Haapalahti, Heidi – Lehtonen, Suvi – Tuisku, Teija 2015: Lavatarhuri. Tammi. Helsinki.