Posti on ilahduttanut minua tällä viikolla kahtena päivänä. Ensimmäinen ilonaihe oli minulle ensimmäinen Viherpiha-lehden numero. Olinkin sitä jo odotellut, sillä lasku tuli ennen lehteä. Eipä tarvinnut katua tilausta, sillä monta kivaa juttua ja ideaa lehdestä löytyi. Ainakin hortensian talvipistokkaita pitää kokeilla.

Toinen odotettu posti oli koristekasvien siemenkiertokirje. Törmäsin kirjeeseen Facebookin Piha, puutarha ja kasvit –ryhmässä. Kirjeen  on lähettänyt matkaan Kati Nuottajärvi. Hän on laatinut kirjeeseen ansiokkaat ja selkeät säännöt ja Facebookin avulla kirjeen kulkua on helppo seurata. Nyt kirjeessä on tietääkseni 14 osallistujaa.

Nyt kirje saapui minulle ja oikeastaan kaikkein jännittävintä tässä on ylipäätään osallistuminen prosessiin. Ajatus on minusta tosi hieno ja jotenkin kivan perinteikäs. Ennen harrastettiin varmasti  enemmänkin siementen vaihtamista ja erityisesti vaihdettiin omia siemeniä. Myös Aino Sibelius kirjoitti ystävilleen ja sisaruksilleen paljon puutarhanhoidosta ja varmasti myös siemeniä vaihdettiin.

Muistan saaneeni kiertokirjeitä viimeksi joskus lapsena. Silloin kyse oli useimmiten jostain onnenkirjeestä ja ketjun katkaisijaa uhkailtiin epäonnella. Minulla oli kyllä jotenkin huono onni noissa kirjeissä, sillä en muista että olisin koskaan päässyt siihen vaiheeseen,  jossa olisi pitänyt alkaa saada vastauksia tai pieniä lahjoja. Niinpä sitten päädyin jossain vaiheessa ketjujen katkaisijaksi.

Ilmeisesti näitä kirjeitä liikkuu edelleen, sillä uteliaisuuttani googlasin aihetta ja löysin heti monta keskustelua aiheesta. Nyt lasten parissa liikkuu ilmeisesti jokin tarra-arkkikirje ja Mtv:n sivuilla oli hauska artikkeli 1990-luvun kiertokirjeistä. Artikkelissa kuvatut asiat kuulostivat minusta kovin tutuilta, joten tämä lienee yksi niistä asioista, joita jokaisen sukupolven täytyy käydä läpi jollain tavalla. Teknologian kehittyessä kierto- tai ketjukirjeet saivat uusia muotoja ja siirtyivät kännyköiden tekstiviesteihin ja sähköpostiin.

Siemenkirjeessä ei onneksi uhattu ktetjun katkaisijaa kuolleen kostolla tai puutarhan tuholla tai muullakaan ikävällä, vaan pyydettiin ystävällisesti ottamaan ja lisätään siemeniä sopivassa suhteessa ja raportoimaan kirjeen kulusta sekä pitämään kirjeen liikkeellä.  Minä en oikein osannut ottaa kirjeestä kovin paljon siemeniä, mutta jotain kuitenkin. Otin kokeiltavaksi pioni unikot ja kosmoskukan siemeniä. Tilalle laitoin itsekeräämiäni kehäkukan ja samettikukan siemeniä, sillä niitä en kirjeestä löytänyt. Toivottavasti ne eivät ole liian tavallisia, mutta ehkä seuraavat poistaa ne kirjeestä, jos eivät ole sopivia.