Päätin osallistua Kotipuutarhan kurssille Perusta luonnonmukainen puutarha. Kurssi pidettiin lauantaina 29.4. Hirvihaaran kartanossa ja kurssin pitäjänä oli luomupuutarhuri Suvi Lehtonen.  Kurssin aiheena oli lavatarhan perustaminen ja kateviljely. Lisäksi käsiteltiin jonkin verran luonnonmukaisia lannoitteita, viljelykiertoa ja tuholaistorjuntaa. Oikein mukava ja kattava setti siis keittiöpuutarhan perustamista ajatellen.

Lehtonen on myös tuttu kirjastaan Lavatarhuri. Minäkin olen tavannut sitä opusta ahkerasti ja sen antamin opein perustin omankin lavatarhani muutama vuosi sitten. Päätin kuitenkin osallistua kurssille, koska ajattelin, ettei oppi ojaan kaada eivätkä lisävinkit ole pahitteeksi. Lisäksi ajattelin, että saan kurssilta ehkä myös ideoita uuteen kasvihuoneprojektiini.

Kurssipaikka, Hirvihaaran kartano, on varsin idyllinen ja arvokas kartanomiljöö, vaikka sää ei kaunistanut maisemaa. Paikka on Suvi Lehtosen valtakuntaa, sillä juuri sinne hän perusti ensimmäisen luomupuutarhansa opinotojensa näyttötyönä. Nyt on alkamassa jo 7. kasvukausi ja puutarhan antimet menevät suoraan kartanon keittiöön. Kartano on omavarainen muun muassa salaattien ja maa-artisokan suhteen.

Lehtonen on vannoutunut lavaviljelyn puolestapuhuja ja aatteen levittäjä. Hän perustelee lavaviljelyn etuja muun muassa ergonomialla ja sillä, että lavaviljely sopii myös liikuntarajoitteisille, koska lavaa voi hoitaa myös pyörätuolista käsin. Lapset ovat innostuneet lavaviljelystä myös aivan eri tavalla kuin tavanomaisesta kasvimaan kitkemisestä. Minä olen kyllä myös huomannut lavavilejelyn olevan jotenkin paljon hauskempaa kuin perinteisellä kasvimaalla kykkiminen. Lisäksi lava ei vaadi paljon tilaa ja sen voi perustaa lähes mihin tahansa.

Luennossaan Lehtonen kävi läpi lavan rakennusmateriaalit ja tarvikkeet ja lavan ihannemitat. Yhtä ainoaa oikeaa tapaa ei varmaankaan ole, mutta käytäntö on opettanut Lehtosta, että paras lavan leveys on noin metri, koska silloin lavaa on helppo hoitaa. Liian pitkää lavasta ei myöskään kannata tehdä, vaan 2 – 6 metriä on ideaali. Paras materiaali lavan rakentamiseen on siperianlehtikuusi, sillä se kestää käsittelmättä parhaiten. Puun voi tosin myös käsitellä polttamalla, jolloin puu ei lahoa ja hiiltynyt pinta myös lannoittaa. Tätä ajattelin nyt kokeilla uusiin lavoihini kasvihuoneeseen.

Lehtonen korostikin hiilen ja mykorritsan merkitystä. Nyt luomumultaan on alettu lisätä näitä ja siksi hän suositteli aina suosimaan luomua myös multaostoksissa. Hiili pidättää kosteutta ja imee itseensä ne ravinteet, joita kasvit eivät ole pystyneet käyttämään ja vapauttaa ne takaisin multaan. Hiilen merkityksen ovat ymmärtäneet jo alkuperäiskansat ja entisajan kaskiviljelijät. Itsekin voi lisätä multaa lehtipuun hiiltä tai vaikkapa lehtipuuhiilestä tehtyjä grilihiiliä. Puutarhaliikkeet myyvät nykyään biohiiltä, mutta se on melko arvokasta käyttää pelkästään. Kannattaa kuitenkin muistaa, että hiili on eri asia kuin tuhka. Tuhkallakin on omat hyvät ominaisuutensa, mutta se ei sovi kaikille kasveille, sillä se on voimakkaasti emäksistä. Happamalle maalle se siis sopii hyvin, samoin kuin esimerkiksi marjapensaille.

Kurssilla oli monta muutakin hyvää vinkkiä, mutta kirjoitan niistä vaikka jossain toisessa postauksessa lisää. Luennon jälkeen sukelsimme rohkeina tuuleen ja tuiskuun, sillä todellakin satoi sakeasti räntää. Suvi näytti, kuinka perunaa istutetaan samaan lavaan härkäpavun kanssa. Nämä kasvit tukevat hyvin toisiaan. Lopuksi halukkaat saivat mukaansa maa-artisokan mukuloita. Minä otin niitä myös pussillisen, sillä olen harkinnut niiden kasvattamista tontin rajalla. Niistä saakin hyvän tuulensuojan. Sellaisena sitä käytetäänkin myös Lehtosen lavatarhan reunalla.