Talven ihmemaa vai tavallinen talvipäivä

Etelän varis ihastelee pohjoisessa lumen paljoutta, valkoista maisemaa, tykkylumen maahan asti taivuttamia puita tien varressa ja huokailee talven ihmemaasta. Moni lähtee etelästä pohjoiseen etsimään joulumieltä, joulumaata, tunturia ja lunta. Moni sen löytääkin varmaan. Lumta täällä ainakin riittää, tänä vuonna sitä on erikoisen paljon ainakin paikoitellen.

Paikallisen asukkaan mielestä lunta on ehkä vähän liikaakin. Sitä on satanut melkein joka päivä. Lumipyry on tehnyt päivistä hämäriä, aurinkoa ei ole juuri näkynyt. Päivät ovat lyhyitä. Sinistä hämärän hyssyä ja valkoista kinosta vasten valkoista taivasta niin ettei erota taivasta maasta. Lumi tukkii tiet, katkoo puut sähköjohdoille, painaa katolla. Lumitöitä ja kolaamista riittää. Kun tulee suojasää ja suvikeli, tiet ja pihat muuttuvat märäksi iljanteeksi, joka pakastuessa jäätyy liukkaaksi kaljamaksi, jolla icebugien teho todella testataan.

Etelän variksen ihmetellessä winter wonderlandia alkuasukas viettää tavallista talvipäivää arkiaskareissaan, esimerkiksi lumitöissä. Mutta kyllä paikallisetkin nauttivat talvisesta kauneudesta, tosin siihen tarvitaan ehkä jotain erityistä. Tapaninpäivänä oli kuulemma paistanut aurinko ja oli ollut oikein kaunis päivä. Aurinko oli kullannut tykkylumisten kuusten latvat ja saanut kuuran kimmeltämään koivun oksissa. Hanki ja taivas hohtavat keltaisena kuin Rudolf Koivun joulukortissa.

Joulu saapui jokaiselle

20171225_113918.jpg

Tänä vuonna käytin jouluvalmisteluihin paljon vähemmän aikaa kuin joskus muina vuosina. En kerännyt sisarusten lapsille lahjoja pitkin vuotta. Joulukuun alussa kaappi ammotti tyhjyyttään samoin oma pää oli yhtä tyhjä jouluaatoksista eikä lahjoja kaappiin ilmestynyt ennen kuin viime hetkellä ennen uutta vuotta. En askarrellut joulukoristeita tai kortteja enkä tehnyt himmeleitä tai ovikoristeita havuista. En virkannut enkä kutonut mitään kenellekään. Jotenkin en vain jaksanut, ei innostanut.

Jotain sentään leivoin ja tein punajuuripaistosta. Mutta en tehnyt muita laatikoita. Päätin ostaa ne marketista. Työt loppuivat vasta jouluviikon perjantaina, niin kuin monilla muillakin. Jouluviikolla kävin pitkin viikkoa kaupassa ja yritin hankkia joulutarvikkeita ja -tunnelmaa, samalla kun odotin ennen kaikkea vain lomaa ja lepoa. Kaikkea tuli hankittua ja ruokaa ja herkkuja on edelleen kaapissa yllin kyllin.

 

Koulussa laulettiin laulua ”Joulu saapuu jokaiselle.” Se kosketti minua ja ajattelin, että saapuu se joulu vähemmällä valmistelullakin, joka tapauksessa se saapuu jokaiseen kotiin ja erilaisiin olosuhteisiin. En nyt varsinaisesti ollut stressannutkaan aiheesta ja tiesin toki, etteivät massiiviset valmistelut ole elämän ja kuoleman kysymys meidän huushollissamme. Se, mikä enemmänkin huolestutti, oli oman joulun odotuksen ja joulumielen vähäisyys.

 

Nyt joulun pyhät ovat ohi ja joulu saapui meillekin, aivan mukava joulu. Kauniin joulukukkakimpun hankin K-marketista, ja Pirkka-kimppuyhdistelmä ajoi saman asian kuin kalliimpi kukkakaupan sidottu kimppu. Marketin hyasintit tuoksuivat ja kukkivat komeasti ja valkoinen joulutähti loisti kynttilän valossa. Lahjaksi saatu amaryllis avasi kukkansa juuri pyhiksi. Joulurauhakin löytyi sydämestä katsellessa pakkasen huurruttamaa jäätä.