Kevään eteneminen tuntuu tänä vuonna hitaalta ja minusta talvi saisi jo hellittää otettaan. Sisällä taimet kasvavat kuitenkin kohisten ja kohta pitäisi kyllä saada jo verannon tilatkin käyttöön, mutta vielä se on aivan liian kylmä pikkutaimille.

Taas minulle kävi niin, että en merkinnyt tomaattien lajikkeita tarpeeksi hyvin ja niinpä, kun siirtelen taimia astiasta toiseen, ne ovat suloisesti sekaisin enkä muista mikä on mitäkin. Ainakin huomaan, että nyt osa taimista on selkeästi erinäköisiä kuin viime vuonna kasvattamani. Luulen, että tuo kaikkein suurin ja tarmokkaimmin pituutta kasvava on Frilandstomat, Rosendahlin puutarhasta ja tuo vaaleampi hieman sileälehtisempi on Supersweet. Tuota, jolla on kaikkein liuskaisimmat lehdet veikkan Tigerellaksi. No, onpahan jännitettävää kesällä, kun tomaatit alkavat kypsyä.

Osan taimista siirsin jo vähän viileämpään, keittiöön vanhnaan vaakakaappiin. Lisävalon kyllä vielä asensin, koska muuten tulee aivan liian honteloita taimia. Malabarinpinaatit ovat myös lähteneet hyvään kasvun alkuun, vaikka niissä ei olekaan monta lehteä vielä. Aluksi ne kasvavatkin melko hitaasti. Munakoison lehdet ovat kivan pyöreät ja on kiinnostavaa nähdä, miten niiden kasvu tästä etenee.

Uusi kokeilu, hyasinttipapu, iti melko nopeasti ja kasvatti melkein heti sirkkalehtien päälle isohkot ensimmäiset lehdet. Hämmästyttävää, että siemenpussissa suositellaan aloittamaan esikasvatus helmi-maaliskuussa. Onkohan kasvun eteneminen sitten kovin hidasta vai saanko aikaan viidakon ennen kevättä. Nelson garden kuvailee hyasinttipapua kiehtovaksi köynnöskasviksi ja erinomaiseksi säleikkökasviksi. Siinä on roosalilanväriset, tuoksuvat ja koristeelliset kukat ja purppuranväriet palot, jotka voi syödä keitettyinä. Ajattelin kasvattaa hyasinttipavun seuraksi ruusupapua itse keräämistäni siemenistä. Niitä en kyllä vielä kylvä vähään aikaan.

Kääpiösamettikukan alut ovat niin minimaalisia vielä, ettei niistä saa minkäänlaista kelvollista kuvaakaan vielä otettua. Tuntuu aivan uskomattomalta, että niistä edes mitään voi kasvaakaan, kun ovat niin pieniä ja surkeita. En muistanutkaan, että ne ovat niin onnettomia aluksi.

Kävin tänään Helsingissä Alku ja juuri puodissa, kun minulla ollut jo kauan mielessä, että haluaisin käydä tutustumassa puotiin ihan livenä. Puoti oli pikkuruinen, mutta niin ihana. Olin niin tohkeissani, etten muistanut edes kuvia ottaa. Sieltä löysin rohtosamettikukan eli samettirakuunan siemeniä. Missään muualla en ole niitä nähnyt. Minulla oli niitä viime kesänäkin, mutta mitään suurmenestystä en niiden kanssa saavuttanut. Tykkään niistä kuitenkin tosi paljon, koska se rakuunan tuoksu ja maku on niin hurmaava. Esikasvatuskin on ollut minusta melko vaikeaa, mutta en luovuta vielä. Lisäksi ostin kokeiluun venäjänrakuunaa, joka on monivuotinen mausteyrtti. Molempia yrttejä voi ostaa myös Hyötykasviyhdistyksen verkkokaupasta. 

Ostin minä vielä muutakin: muun muassa Pompom -daalian ja tiikerililjan mukuloita, uuden lisävalon taimille, linnunpöntön, koristeruukun ja kukkien siemeniä. Ihanaa!