Kaksi viimeisintä päivitystäni ovat kertoneet vierailukohteista, joten nyt on aika katsella kotiin päin. Kaikkein rehevin ja kukoistavin osa pihaa on ehdottomasti hyötytarha ja kasvihuone. Lavoissa kesäkurpitsa kukkii ja ensimmäisiä kurpitsoita on jo maisteltu. Lehtiä pukkaa niin runsaasti, että niitä pitäisi varmaan taas vähän karsia. Kurkkuyrtin siniset kukat ja kääpiösamettikukan oranssit värittävät lavaa kivasti. Salaattia ja mangoldia on enemmän kuin ehtii syödä ja muutaman porkkanankin voin ehkä saada syksymmällä. Laitoin retiiseiltä jääneeseen tyhjään tilaan alennusmyynnistä löytämäni oreganot, joiden kasvua nyt odotellaan.

Kasvihuone pullistelee tomaateista. Olen leikannut latvat ja karsinut lehtiä, että ne eivät aivan villiintyisi kokonaan. Tomaattia on tulossa runsaasti ja osa raakileista on jo aivan valtavan kokoisia. Ensimmäisiä kypsiä tomaatteja on maisteltu ja syöty kuin mansikoita, niin makoisilta maistuvat. Toiveissa on siis hyvä tomaattisato, kunhan vain kypsyminen pääsee kunnolla vauhtiin.

Yksi ilon ja ihmetyksen aihe on pikkuruinen munakoison alku. Kukkia munakoisoissa on ollut runsaasti, mutta näyttää siltä, että kaikista kukista ei kasva hedelmää. Olen välillä sipaissut kukkia pensselilläkin, mutta en tiedä, miksi tällä hetkellä on vain yksi pieni raakile näkyvissä. Ananaskirsikka tai karviaskoiso kukkii myös mukavasti, mutta vielä ei näy hedelmiä.

Kaikessa ei sentään voi onnistua: paprikat eivät ole oikein pärjänneet tänä kesänä. Jokin on syönyt lehdet täyteen reikiä ja näyttää uhkaavasti siltä, että satoa ei taida tulla. Muutama kukka on kyllä vielä eli yritystä on, joten ehkä tuholaiset ovat hellittäneet otettaan sen verran, että vielä voisi olla pientä toivoa sadosta. Siinä mielessä harmi, että tuholaiset iskivät paprikoihin, kun laitoin monta eri lajikettakin kokeiluun viime kesän hyvän kokemuksen rohkaisemana. Mutta jotain positiivista on se, että nyt tuholaiset saivat osansa paprikoista ja jättivät muut kasvit rauhaan.

Kukkaosastolla ei ole näkyvissä mitään erityistä loistoa, paitsi loistosalvian siniset kukat. Enemmänkin ollaan vielä odottavalla kannalla. Punahatut ja auringonkukat ovat isolla nupulla ja nyt odotellaan niiden näyttävää kukintaa. Istutin keittiönterassin laatikkoon monenlaisia auringonkukkia ja niiden väliin kylvin herneen siemeniä. Kokeilu näyttää onnistuneen kivasti, sillä herneet ovat saaneet tukikeppinsä korkeiden auringonkukkien varsista ja ristikkosuojasta, joka piti laittaa suojelemaan taimia kanilta.

Jotain pientä ja kaunista löytyy sieltä täältä kuitenkin kukkimasta. Yksi suosikkini on korallikeijunkukka, jonka istutin viime kesänä. Nyt se kukkii ensimmäistä kertaa ja on aivan ihastuttava. Se näyttää asettuneen ja viihtyvän hyvin aurinkoisessa paikassa ja toivonkin, että se siitä vahvistuu ja leviää. Uusi kokeiluni, daalia, aloittelee myös kukintaansa. Vielä kukka ei ole täysin auennut pallonmuotoonsa, mutta kohta se varmasti valmistuu.

Eilen kävimme hakemassa keltasauramoa tienvarresta. Kerroinkin tästä viime postauksessani, kun ihailin sitä Loviisassa. Laitoin taimipaakut kahteen paikkaan: autotallin seinustalle daaliapenkin viereen ja kaarisillan lähelle. Toivottavasti ne nyt juurtuvat ja sopeutuvat niin, että siementäisivätkin, koska muistaakseni kasvi itse on yksivuotinen, mutta leviää siemenestä itsekseen. Jännitettävää ja odottamista on siis tässäkin asiassa.