Kesäkukkien värikimara

Kesä pyrähti vauhtiin. Lämpimät päivät ja helteet saivat lopulta uskomaan, että kesä on täällä. Kesäkukkien osto, kasvihuoneen laitto, kukkapenkkien siistiminen ja uusiminen, kaarisillan viimeistely, vene vesille… Puuhaa tuntui olevan loputtomasti eikä mitenkään tahdo ehtiä kaikkea. Kaikki on kuitenkin ehditty, mikä on tarpeen.

Kesäkukista meinasi tulla hullutus. Piti käydä usealla puutarhalla ja aina täydentää valikoimia kaikilla ihanuuksilla. Puutarhoilla käyminen on niin mukavaa. Siellä voi viettää aikaa tuntikausia. Vielä parempaa, jos on mukana puutarhahullu kaveri. Tänä vuonna pääsin nauttimaan puutarhojen iloista oikein kaverin kanssa. Tutustuimme molemmat uusiin paikkoihin ja eri liikkeissä oli erilaiset valikoimat. Hauskaa on myös se, että molemmilla meillä oli omat suosikkimme väreissä ja lajikkeissa. Aina myös oppii uutta toiselta: toinen tietää eri asioita kuin itse.

Tänä vuonna tutustuin uutuutena heliotrooppiin. En ollut aiemmin ollenkaan kiinnittänyt huomiota moiseen kasviin, mutta ystäväni opastuksella ihastuin siihen oitis. Erityisesti tuoksu on sen valttikortti. Istutin sen omaan ruukkuunsa ja tein ruukkuistutuksista kivan ryhmän vajan nurkalle. Seuraksi pääsivät korkeuksiin korottava pasuunakukka, jonka juurelle istutin ikisuosikkejani samettiruusuja, laventeli ja huovinkukka.

Sinisen ja oranssinkeltaisen sävyt toistuvat myös lähellä olevassa sinisessä ruukussa, johon pääsi tänä vuonna mustasilmäsusanna. Sen väreistä minun ehdoton suosikkini on se alkuperäinen oranssi. Olen joskus aiemminkin yrittänyt saada mustasilmäsusannaa menestymään jossakin, mutten silloin onnistunut. Nyt päätin yrittää uudestaan, sillä se on yksi suosikeistani: yksinkertaisen ja selkeän kaunis. Nyt näyttää siltä, että susanna on kotiutunut paikalleen hyvin ja voisi vaikka menestyäkin.

Keltaista laitoin myös portin pieleen. Ruukkuun tolpan päähän istutin oppineitten kukkaa ja juurelle huovinkukkaa. Minusta se on ihanan pirteä ja lämmin tervetulotoivotus portilla. Yhdellä puutarhalla ihastuin markettaan, jossa oli minusta erikoinen väritys. Se ei olekaan aivan valkoinen kauttaaltaan, vaan kukkien värissä on ripaus vaaleanpunaista ja kellertävääkin. Portailla ovat perinteiset samettiruusuruukut ja iso pelargonia.

Pelargoniakokoelmani sai uuden vahvistuksen. En nyt muista sen nimeä, mutta jos joku lukijoista tunnistaa, olisi kiva kommentti kertoa se minulle. Ihastuin kirjaviin lehtiin ja kukan erikoiseen punaiseen sävyyn. Isot pelakuut ovat vähän kärsineet kovista tuulista. Appelblossom kaatui ja siitä meni poikki pari oksaa, joista toisen katkenneen vein puutarhaystävälleni. Isoksi kasvanut tuoksupelargonia piti siirtää tuuliseksi päiväksi kasvihuoneeseen, kun ei se pysynyt pystyssä omenapuun alla. Osa kukkii jo kivasti, esimerkiksi vanha tädiltä saatu lajike, mutta osa vasta aloittelee.

Ihanaa, kun on jo paljon kukkia, mutta paljon on vielä kukkia tulossakin. Akileijat , kurjenpolvet, keijunkukat ja verihanhikki ovat parhaimmillaan. Auringonkukat ja krassit ovat vielä melko alkuvaiheessa. Samoin punahatut kasvattavat vasta lehtiä, joita olen yrittänyt kotiloilta suojella.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s