Kukkien pelastusta ja rosariohaaveita

Naapuritontin myynti on pitänyt meidät puuhakkaina tämän kevään. Aluksi siirrettiin rhodoa, mistä kerroin viime postauksessani. Sitten yritin pelastaa kaikki monivuotiset kukat, joita olin istutellut kaarisillan lähiympäristöön ja vaahteran juurelle. Kaarisiltakin piti siirtää pois tulevan tien alta. Myös muutamia luonnonvaraisia kukkia halusin pelastaa omalle puolelleni. Lisäksi siirtyi myös kirsikkapensas, joka sinnikkäästi yrittää työntää lehteä, vaikka jänikset tai rusakot ovatkin vähän leikelleet sitä. Katsotaan nyt, annetaan sille vielä mahdollisuus, jos se siitä elpyisi.

Kaarisilta siirtyi ison tammen alle ja nyt se johtaa kasvihuoneelle. Yllättävän kivasti se asettui paikalleen, kiitos vain hyvästä paikkavinkistä naapuritarhurille. Sitä ei tarvinnut purkaakaan kokonaan, kaiteet irrotettiin ja asetettiin uudelleen paikoilleen. Olen suunnitellut siihen jonkinlaista ruukkupuutarhaa kesäkukista, mutta se on vielä suunnitteluasteella, sillä en ole uskaltanut vielä siirtää kaikkia kesäkukkia ulos yöpakkasten uhan takia. Ehkä jotain vielä täytyy käydän hankkimassa lisääkin, jospa vaikka alennusmyynnistä. Pari reisssua on jo tosin tehty kesäkukkakaupoille. Pasuunakukat ovat kasvamassa kasvihuoneessa vielä, mutta sillan pielessä voisi olla niillekin hyvä paikka.

Sillan pielestä kaivoin ylös kurjenpolvet ja siirsin ne rhodojen alle. Muutama kirjopikarililja piti myös pelastaa ja tuoksulilja, joka ei oikein koskaan paikalla viihtynytkään. Katsotaan herääkö henkiin uudessa paikassaan. Viime kesänä siinä oli myös keltasauramoa, mutta sitä en nyt ainakaan vielä ole löytänyt, jotta voisin sen siirtää. Täytynee hankkia uusi tai kylvää siemenestä.

Luonnonvaraisista tai lähes luonnon kukista pelastin kevätesikot, jotka vain sinnikkäästi nousivat nurmikolle samaan kohtaan joka kevät. Toinen esikoista on keltainen ja toinen kaksivärinen ja minusta aivan erikoisen hieno. Kaivoin ne ylös ja istutin uudelleen syyshortensian juurelle ja näyttää siltä, että viihtyvät siinä varsin hyvin. Lisäksi siirtelin lemmikkiä, valkovuokkoa ja kevätkaihonkukkaa vähän sinne sun tänne. Voi kun vielä saisi päivänkakkarat mukaan, että kaikki eivät tien alle jäisi.

Vaahteran alla minulla oli pieni kukkapenkki, jossa oli naapurista saatuja ihanuuksia, kuten varjoliljaa, vuorikaunokkia ja laukkoja. Penkki oli tosiaan pieni, mutta pelastettava sekin oli. Autokatoksen vieressä oli toinen penkki, jossa oli osittain samoja kukkia ja lisäksi vuorenkilpeä, jonka olin siirtänyt tuijaryhmän alta. Penkki oli kuitenkin niin pieni, ettei siihen enää mahtunut uusia tulokkaita vaahteran alta. Siispä penkkiä täytyi suurentaa. Pohdin penkin mallia ja pyysin konsultaatioapua naapuritarhureiltakin. Lopulta päädyin soikeaan kohopenkkiin, jonka reunustin tiilillä ja luonnonkivillä. Penkistä tulli sen verran iso, että lisääkin taimia tarvittiin, mutta onneksi apua on lähellä. Tällä hetkellä penkkiin on päässyt aiempien seuraksi, vuohenjuurta, palavaarakkautta, keltaista päivänliljaa ja reunalle esikkoa. Tulossa on vielä ainakin rusopäivänliljaa ja sahramililjaa. Siperiankurjenmiekasta myös haaveilen, mutta katsotaan nyt saanko sitäkin. Kuunliljaakin tarjottiin, mutta se ei kuulu suosikkeihini. Väriloistoa ja -kirjoa riittää, mutta minä rakastan värejä enkä ole rajoittunut vain tiettyihin väreihin puutarhassani. Keltaista ja oranssia pitää olla, mutta niiden vastapainona voi olla myös muuta, kuten sinistä ja punaistakin. Projekti on vielä vaiheessa, mutta onpa kiinnostavaa nähdä, miten se siitä kehittyy ja muotoutuu.

Olemme nyt mitanneet ja merkinneet narulla ja aurauskepeillä rajan ja miettineet, mitä siihen rajalle sitten laitettaisiin. Muutaman illan surfarsin netissä katsellen erilaisia aitoja ja aitaelementtejä. Rautakaupoissakin käytiin aitaelementtejä ihmettelemässä, mutta liian kalliiksi tulisi meidän budjetille rajan aitaaminen ostoelementeillä. Heinäseiväsaita voisi olla kiva, mutta seipäiden saaminen on vielä epävarmaa. Täytyy tutkia asiaa kesän aikana. Sitten sain kuningasidean perustaa rajan tuntumaan rosarion. Lähietäisyydellä kasvaa jo valmiiksi muutama ruusupensas, vaaleanpunaista, juhannusruusua ja ristinummiruusu. Lisäsin siihen punalehtiruusun ja naapurista saan punaista juhannusruusua. Tadaa, ja siinä minulla tulossa hieno rosario! Jatkoimme naapurin kanssa visiointia ja rakensimme mielikuvituksessamme kaariportin, johon tulisi keltaista köynnösruusua ja toiselle puolelle pohjanruusua.

On niin kivaa, kun on lähellä muitakin puutarhahörhöjä, joiden kanssa voi visioida, suunnitella, konsultoida, käydä puutarharetkillä, kukkakaupoissa, kesäkukkaostoksilla ja ihailemassa toisten pihoja, puutarhoja ja kasviuutuuksia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s