kehäkukka

Apulainen naapurista
by

Apulainen naapurista

Sunnuntaiaamun luksusta on kierros syksyisellä pihalla, jossa kukat laulavat joutsenlauluaan. Sain ihasteluuni kaverinkin naapurista. Naapurin kissa nimittäin omistaa meidän tontin, sellaisin elkein se ainakin käyskentelee ja ilmestyy aina milloin mistäkin juosten tai hiipien, mikä milloinkin sille itselleen sopii. Se ei tule syliin, mutta kyllä se rapsuttelusta tykkää, vaikka välillä yrittää näytellä jotain muuta.  Totuuden nimissä täytyy tunnustaa, että annan sille silloin tällöin terassilla kissannaksuja. Sisälle se ei saa tulla, mutta joskus olen yllättänyt sen kynnysmatolta kurkkimasta.

Yllättävän paljon kesäkukkia on vieläkin, vaikka syyskuu vaihtui lokakuuksi. Pelargoniat tuntuvat vasta jonkin aikaa sitten innostuneen kukkimaan oikein kunnolla. Ne eivät piittaakaan pienestä viileydestä. Iso emokasvini on talvehtinut jo pari vuotta ja viime talven yli selivisi myös vaaleanpunainen vanha pelakuulajike, jonka toin tädiltäni, äidin syntymäkodista. Riippapelakuita en yritäkään säilyttää talven yli, mutta tämän kevään uusia hankintoja aion yrittää saada selviämään talven yli verannossa. Tähtipelargonia on nyt kauniisti kukassa ja toin sen kaiken varalta jo sisälle turvaan kylmiltä öiltä.

 

Punaisten sävyjen lisäksi löysimme Tiukun kanssa paljon keltaista ja oranssia. Krassit ja kehäkukat kukkivat tosi tarmokkaasti edelleen. Niistä olen kerännyt siemeniäkin tulevaa kevättä varten. Auringonkukkia esikasvatin ja niistä tulikin komeita, mutta yksi linnunsiemenenestä kasvanut hontelovarsi yllätti minut ja ehti kuin ehtikin avata kukkansa. Syksystä muistuttavat lyhtykoison oranssi siemenkoppa ja vaahteran maahan pudonneet lehdet.

Vielä pitää olla aina jotain sinistä, eikö niin. Olin jo luopunut toivosta, että laventeli ehtisi kukkia, mutta ihme kyllä senkin sain vielä tähän loppusyksyyn nähdä. Vieressä siniset yöntähdet loistavat petuniassa.

Uusinta uutta on syyshortensia, jonka kuuluukin kukkia nyt. Vain vähän vaalenpunaista häivähdystä on vasta, mutta ehkä senkin aika tulee vielä. Kyllä tämä on kaunista kuin tarunomainen joutsenlaulu. Kaikki kukat kuin parastaan näyttäen kukkivat vielä tänään, ovatko jo huomeaamuna poissa.

 

by

Kasvua ja kumppanuutta

Malabarinpinaatti ja paprikat ovat jo mukavassa alussa ja näkyvissä on jopa toisen lehden alkua sirkkalehtien lisäksi. Lupasin kertoa paprikalajikkeet eräässä edellisessä jutussa, jossa kerroin  taimikasvatuksestani. Kokeilussa on  kahta lajia: California wonder ja pikkuinen oranssi ’Hamik’ F1.Ruusukaalin lajike näkyy olevan Masterline F1. Minua jotenkin huvittaa tuo lyhenne ’F1’, koska minulle siitä tulee ehdottomasti mieleen vain Formula-1. En tiedä, onko näillä mitään tekemistä keskenään, mutta jos joku lukija sattuu tietämään tästä, olisi hauska kuulla.

20160401_173130.jpg

Paprikoita: California Wonder ja Hamik.

Ruusukaali on selvästi terhakoitunut koulimisen jälkeen. Olen antanut sille myös lisävaloa iltaisin ja pilvisinä päivinä, sillä biologiveljeni  opasti minua, kun totesi, että ne kasvattavat pitkää, honteloa vartta, koska yrittävät kurkottaa valoa kohti. Nyt niissä on jo näkyvissä toiset lehdet sirkkalehtien lisäksi eli kasvu etenee, jos nyt ei hurjaa vauhtia niin sitten hitaasti mutta varmasti.

 

Kääpiö- ja rohtosamettikukat ovat vielä sirkkalehtivaiheessa ja melko onnettomia, mutta kyllä ne siitä vahvistuvat vähitellen.  Seuraavana kylvövuorossa ovat ryhmäsamettikukat, joiden kukat ovat vähän isompia. Kääpiö- ja rohtosamettikukkien kukat ovat vain sentin tai muutaman sentin kokoisia ja ne kasvavat pensasmaisina. Kaikkein suurimmista samettiruusuista en jostain syystä pidä niin paljon, joten ne jääkööt minulta. Nyt olen saanut itämään kääpiö- ja ryhmäsamettikukat hyvin. Lämpöalusta varmasti auttoi, sillä viime vuonna en saanut niitä itämään viileässä.

IMG_4199

Ryhmäsamettikukka

Ihastuin rohtosamettikukkaan , koska siitä kerrotaan siemenpussissa, että lehdet ja kukat tuoksuvat ja maistuvat rakuunalta. Kääpiösamettikukasta taas sanotaan, että  lehdissä on sitruunan makua ja se sopii mausteeksi salaatteihin ja kalaruokiin. Jännittävää nähdä, tuleeko näitä käytettyä ruuanlaitossa vai jäävätkö enemmän koristeiksi ja tuholaiskarkottajiksi. Olen aivan hurahtanut samettikukkiin, sillä niistä on niin monenlaista hupia ja hyötyä. Niiden voimakas ja pistävä tuoksu karkottaa tuholaisia ja juuret erittävät aineita, jotka ensin houkuttelevat ja sitten tappavat tuholaisia. Turhaan niitä ei siis suinkaan istuteta kasvimaan laidoille ja hyötykasvien sekaan!

Muistan jo lapsuudesta, että ainakin kehäkukkia ja krassia kasvatettiin kasvimaan laidalla. Tietenkin luulin niitä vain koristukseksi, mutta jo vanha kansa on tiennyt kumppanuuskasveista ja tiettyjen kukkien hyödyllisyydestä tuholaistorjunnassa. Jotkut kasvit siis edistävät toistensa kasvua ja näitä kutsutaan kumppanuuskasveiksi.

Onnettomin kokeiluni näyttää tällä hetkellä olevan petunia. Siemenet olivat niin pieniä, että ne hädin tuskin näki eikä niitä ollut pussissa kuin muutama. Kylväessäni en enää ollut varma, menivätkö siemenet multaan vai pöydälle. En ollut huomannut ostaessani lukea siemenpussista, että siinä on vain n. 6 siementä. Jos olisin huomannut sen, en olisi moisia ostanut. Siemeniä ei saanut peittää mullalla ja niin yritin tehdä. Olin ihan varma, etteivät ne onnistu ollenkaan. Nyt näyttää, että jotain miniminimaalista vihreää pilkottaa yhdestä siemenkolosta, mutta vielä en ole kovin vakuuttunut tämän kokeilun onnistumisesta. Jään seuraamaan tilannetta ja raportoin asiasta jossain myöhemmässä jutussani.

Lähteet: Haapalainen, Heidi – Lehtonen, Suvi – Tuisku, Teija 2015: Lavatarhuri. Kasvata satoa vieljelylaatikossa. Tammi. Helsinki;  Oikea kumppani takaa terveemmät kasvit ja paremman kasvun. Hyötykasviyhdistys ry. Viljelyvinkit <http://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/sekaviljely/&gt;;Siemenkauppa.com: Rohtosamettikukka, kääpiösamettikukka. <http://www.siemenkauppa.com&gt;.