krassi

Apulainen naapurista
by

Apulainen naapurista

Sunnuntaiaamun luksusta on kierros syksyisellä pihalla, jossa kukat laulavat joutsenlauluaan. Sain ihasteluuni kaverinkin naapurista. Naapurin kissa nimittäin omistaa meidän tontin, sellaisin elkein se ainakin käyskentelee ja ilmestyy aina milloin mistäkin juosten tai hiipien, mikä milloinkin sille itselleen sopii. Se ei tule syliin, mutta kyllä se rapsuttelusta tykkää, vaikka välillä yrittää näytellä jotain muuta.  Totuuden nimissä täytyy tunnustaa, että annan sille silloin tällöin terassilla kissannaksuja. Sisälle se ei saa tulla, mutta joskus olen yllättänyt sen kynnysmatolta kurkkimasta.

Yllättävän paljon kesäkukkia on vieläkin, vaikka syyskuu vaihtui lokakuuksi. Pelargoniat tuntuvat vasta jonkin aikaa sitten innostuneen kukkimaan oikein kunnolla. Ne eivät piittaakaan pienestä viileydestä. Iso emokasvini on talvehtinut jo pari vuotta ja viime talven yli selivisi myös vaaleanpunainen vanha pelakuulajike, jonka toin tädiltäni, äidin syntymäkodista. Riippapelakuita en yritäkään säilyttää talven yli, mutta tämän kevään uusia hankintoja aion yrittää saada selviämään talven yli verannossa. Tähtipelargonia on nyt kauniisti kukassa ja toin sen kaiken varalta jo sisälle turvaan kylmiltä öiltä.

 

Punaisten sävyjen lisäksi löysimme Tiukun kanssa paljon keltaista ja oranssia. Krassit ja kehäkukat kukkivat tosi tarmokkaasti edelleen. Niistä olen kerännyt siemeniäkin tulevaa kevättä varten. Auringonkukkia esikasvatin ja niistä tulikin komeita, mutta yksi linnunsiemenenestä kasvanut hontelovarsi yllätti minut ja ehti kuin ehtikin avata kukkansa. Syksystä muistuttavat lyhtykoison oranssi siemenkoppa ja vaahteran maahan pudonneet lehdet.

Vielä pitää olla aina jotain sinistä, eikö niin. Olin jo luopunut toivosta, että laventeli ehtisi kukkia, mutta ihme kyllä senkin sain vielä tähän loppusyksyyn nähdä. Vieressä siniset yöntähdet loistavat petuniassa.

Uusinta uutta on syyshortensia, jonka kuuluukin kukkia nyt. Vain vähän vaalenpunaista häivähdystä on vasta, mutta ehkä senkin aika tulee vielä. Kyllä tämä on kaunista kuin tarunomainen joutsenlaulu. Kaikki kukat kuin parastaan näyttäen kukkivat vielä tänään, ovatko jo huomeaamuna poissa.

 

Siemeniä keräämään
by

Siemeniä keräämään

Ensimmäinen työviikko vei ajatukset pois puutarhasta  ja kukkasista niin täysin, että mietin jo kuumeisesti, miten täyttää harvojen uskollisten lukijoideni odotukset. Viikonloppu voisi pelastaa tilanteen ja ehkä pihalta sittenkin löytyisi jotain kivaa, josta kirjoittaa, mutta sunnuntaina sataa aina, niin kuin laulussakin lauletaan. Mikä siis neuvoksi? Hesari taisi pelastaa tilanteen: pääuutissivulla luvataan puutarha-aiheista juttua, siemenien keräämisestä.

Siispä opiskelemaan, miten ja mitä siemeniä voisin kerätä talteen omista kukistani. Olen minä joskus kerännyt krassin siemeniä ja kehäkukan siemeniä. Ne ovatkin varmasti kaikkein helpoimmasta päästä. Viime kesänä en tainnut muistaa kerätä ja joskus siemenet ovat homehtuneet tai eivät olekaan itäneet. Mikä meni siis vikaan ja miten sen voisi estää ja mitä uutta voisin kokeilla?

Rinkeplummaseppel olis pitänyt tehdä.

Ensimmäiseksi ohjeeksi Hyötykasviyhdistyksen toiminnan johtaja Taina Laaksoharju antaa, että siemenet kannattaa kerätä maassa kasvavista ja parhaista kasveista. Siemenistä kannattaa valita pulleat ja painavat siemenkodat. Ne kannattaa kerätä aurinkoisella säällä, joten tänään en ainakaan taida päästä tosi toimiin. Siemenet pitää kuivattaa talouspaperin tai sanomalehden päällä ja säilyttää paperipussissa, kirjekuoressa tai suodatinpussissa. Säilytyspussiin kannattaa kirjoittaa, mitä siemeniä siellä on ja milloin ne on kerätty, sillä vaikka kuinka luulee muistavansa, ei ehkä sittenkään muista keväällä enää, mitä tuli kerättyä. Siemenet pitäisi säilyttää talven yli pimeässä ja kuivassa. Siemenet voi kylvää myös suoraan emokasvin lähelle jo syksyllä. Niin kasvi itsekin tekee luonnostaan, kun pudottaa siemenensä.

Varmiminta ja helpointa on Hesarin jutun mukaan aloittaa vanhoista ja perinteisistä kesäkukista ja luonnonkukista. Krassit ja kehäkukat mainitaankin heti tässä listassa ja niiden lisäksi mainitaan myös samettikukat. Kääpiö- ja ryhmäsamettikukat mainitaan erityisen helpoiksi. Niitä en olekaan aiemmin kokeillut. Siinä olisi minulle uusi haaste siis. Unikot ja akileijat mainitaan myös, akileijoja minulla on muutamaakin erilaista, mutta tällä hetkellä minulla ei ole unikkoja ollenkaan. Pitäisi kyllä hankkia, sillä ihastuin niin Ainolassa olevaan unikkoon. Akileijoista pitää tarkistaa, vieläkö niissä on siemenkotia. Minusta tuntuu vain, että olen niiden suhteen myöhässä, sillä ne kukkivat jo alkukesästä.

Voisikohan Ainolasta käydä keräämässä muutaman unikon siemenkodan talteen.

Ammattilainen muistuttaa, että aina siemenet eivät idä ja sanoo, ettei siitä kannata harmistua. Joskus voi käydä niinkin, että siemenet itävät vasta seuraavana vuotena. On myös lohdullista muistaa, että keräämättömistä siemenistä hyötyvät linnut ja kasvista voi nauttia kauniina talventörröttäjänäkin.

Lähteet: Laitinen, Jaana 2016: Ota kukkien siemenet talteen. Helsingin Sanomat 14.8.2016, D6-7.

http://www.suomela.fi/piha-puutarha/Kukat-taimet/Keraa-kasvien-siemenet-talteen-43195

Meillä kotona -blogi

by

Kuinka paljon mahtuu taimia verantoon?

Aina vain tekisi mieli laittaa lisää siemeniä itämään sitä mukaa, edelliset ovat nousseet pintaan ja sitä edelliset on koulittu isompiin turveruukkuihin tai muihin kippoihin. Joka kerta, kun jossain myydään siemeniä, tekee mieli mennä katsomaan, mitä kivaa siellä olisi. Olisiko jotain uutta kokeiltavaa vai jotain vanhaa tuttua? Vieläkö ehtisi laittaa sitä tai tuota? Tuleekohan tälle taimihulluudelle loppua ja päässä alkaa soida: ”Kuinka paljon mahtuu pieneen verantoon, pieneen verantoon, pinaatin taimia, aivan uusia?”

IMG_0482Jonkin verran on tullut hävikkiäkin, valitettavastiko vai onneksi, vaikea sanoa. Osa ruusukaalin taimista ei selvinnyt koulinnasta, vaan heikko varsi oli päässyt vaurioitumaan. Ensimmäiset sirkkalehdet näyttävät kellastuvan sitä mukaa, kun seuraavat lehdet tekevät tuloaan. Lisävalo auttoi jonkin verran siihen, että hennot varret eivät venyneet enää pelkästään pituutta, mutta sen verran honteloita taimet olivat, että päätin koulia ne vielä toisen kerran suurempaan astiaan ja antaa lisävaloa edelleen, vaikka aurinkoakin on saatu välillä. Saa nähdä, kestävätkö kesään asti ja mitä sitten tapahtuu. Sitten se jännittävä vaihe vasta alkaakin! Petunian kasvatus ei onnistunut. Sekin minimaalisen pieni taimen alku, joka aloitti kasvun, hävisi.

IMG_0475Malabarinpinaatti on hämmästyttävän hidaskasvuinen. Minusta tuntuu, että kasvu on suorastaan pysähtynyt eikä mitään edistystä näy. Nyt vasta muutamassa taimessa on näkyvissä kolmatta lehteä. Verantoni on melko viileä, joten se ei ehkä jouduta kasvua. Luotan kuitenkin siihen, että jossain vaiheessa tulee jokin kasvupyrähdys ja luulen, että on hyvä, eteivät taimet kasvata liian nopeasti pitkää vartta. Mihin minä ne sitten mahduttaisinkaan, jos kovin korkeiksi pääsevät kasvamaan?

IMG_0477Samettiruusujujen taimet alkavat jo näyttää tunnistettavilta. Samettiruusussa on hauska ja tunnistettava lehti. Nyt tulossa on vasta kääpiö- ja rohtosamettiruusulajikkeita ja tänä keväänä ne näyttävät onnistuvan hyvin. Vielä taidan viikonloppuna laittaa tulemaan ryhmäsamettikukkaa, että saan muutaman ruukkuistutuksen portaille. Oranssit samettiruusut sopivat mielestäni tosi hyvin saviruukkuun istutettaviksi ja ovat kiitollisia, kun kukkivat koko kesän ja myös huonolla säällä.

IMG_0472Tuoksuherneet ovat minulle uusi tuttavuus ja näyttävät lähtevän nopeasti kasvuun ja kasvavat melko hurjaa vauhtia pituutta. Pitääköhän niille laittaa tukia jo sisäkasvatusvaiheessa. Ei muuta kuin hernekeppien tekoon sitten.

Viime keväänä laitoin kesäkurpitsat esikasvatukseen 19.4. ja se oli aivan onnistunut ajoitus, joten taidanpa laittaa kurpitsat kasvamaan tänä viikonloppuna. Nyt otan kasvatukseen myös keltaisia lajikkeita ja nyt näyttää olevan ostettuna jo valmiiksi Gold Rush F1 -niminen lajike. Vihreistä laitan tulemaan Partenon F1 -lajiketta sillä se on itsepölyttävä eikä ole niin riippuvainen hyönteispölytyksestä. Lisäksi pussissa luvataan, että se olisi runsassatoinen ja varhainen lajike. Lisäksi taidan vain vertailun vuoksi laittaa myös Diamant F1:tä, koska hyvin kasvoivat viime vuonnakin ja siemeniä näkyy jääneen yli.

Kesäkurpitsat ja auringonkukat varmaan ehtisivät suorakylvönäkin, mutta esikasvatus kyllä jouduttaa kukintaa ja satoa. Sitä paitsi niiden kasvua sisällä on niin hauska seurata ja kevät sujuu sutjakaammin. Krassit olen joskus kylvänyt suoraan parvekelaatikkoon tai kasvupaikalle, mutta jos viitsii esikasvattaa pääsee nauttimaan niidenkin kukinnasta vähän aikaisemmin. Kyllä minun tekisi mieli niitäkin vähän laittaa kasvamaan, mutta mihinkähän saan ne mahtumaan. Täytyy varmaan laajentaa verannosta olohuoneen puolelle.

 

by

Kasvua ja kumppanuutta

Malabarinpinaatti ja paprikat ovat jo mukavassa alussa ja näkyvissä on jopa toisen lehden alkua sirkkalehtien lisäksi. Lupasin kertoa paprikalajikkeet eräässä edellisessä jutussa, jossa kerroin  taimikasvatuksestani. Kokeilussa on  kahta lajia: California wonder ja pikkuinen oranssi ’Hamik’ F1.Ruusukaalin lajike näkyy olevan Masterline F1. Minua jotenkin huvittaa tuo lyhenne ’F1’, koska minulle siitä tulee ehdottomasti mieleen vain Formula-1. En tiedä, onko näillä mitään tekemistä keskenään, mutta jos joku lukija sattuu tietämään tästä, olisi hauska kuulla.

20160401_173130.jpg

Paprikoita: California Wonder ja Hamik.

Ruusukaali on selvästi terhakoitunut koulimisen jälkeen. Olen antanut sille myös lisävaloa iltaisin ja pilvisinä päivinä, sillä biologiveljeni  opasti minua, kun totesi, että ne kasvattavat pitkää, honteloa vartta, koska yrittävät kurkottaa valoa kohti. Nyt niissä on jo näkyvissä toiset lehdet sirkkalehtien lisäksi eli kasvu etenee, jos nyt ei hurjaa vauhtia niin sitten hitaasti mutta varmasti.

 

Kääpiö- ja rohtosamettikukat ovat vielä sirkkalehtivaiheessa ja melko onnettomia, mutta kyllä ne siitä vahvistuvat vähitellen.  Seuraavana kylvövuorossa ovat ryhmäsamettikukat, joiden kukat ovat vähän isompia. Kääpiö- ja rohtosamettikukkien kukat ovat vain sentin tai muutaman sentin kokoisia ja ne kasvavat pensasmaisina. Kaikkein suurimmista samettiruusuista en jostain syystä pidä niin paljon, joten ne jääkööt minulta. Nyt olen saanut itämään kääpiö- ja ryhmäsamettikukat hyvin. Lämpöalusta varmasti auttoi, sillä viime vuonna en saanut niitä itämään viileässä.

IMG_4199

Ryhmäsamettikukka

Ihastuin rohtosamettikukkaan , koska siitä kerrotaan siemenpussissa, että lehdet ja kukat tuoksuvat ja maistuvat rakuunalta. Kääpiösamettikukasta taas sanotaan, että  lehdissä on sitruunan makua ja se sopii mausteeksi salaatteihin ja kalaruokiin. Jännittävää nähdä, tuleeko näitä käytettyä ruuanlaitossa vai jäävätkö enemmän koristeiksi ja tuholaiskarkottajiksi. Olen aivan hurahtanut samettikukkiin, sillä niistä on niin monenlaista hupia ja hyötyä. Niiden voimakas ja pistävä tuoksu karkottaa tuholaisia ja juuret erittävät aineita, jotka ensin houkuttelevat ja sitten tappavat tuholaisia. Turhaan niitä ei siis suinkaan istuteta kasvimaan laidoille ja hyötykasvien sekaan!

Muistan jo lapsuudesta, että ainakin kehäkukkia ja krassia kasvatettiin kasvimaan laidalla. Tietenkin luulin niitä vain koristukseksi, mutta jo vanha kansa on tiennyt kumppanuuskasveista ja tiettyjen kukkien hyödyllisyydestä tuholaistorjunnassa. Jotkut kasvit siis edistävät toistensa kasvua ja näitä kutsutaan kumppanuuskasveiksi.

Onnettomin kokeiluni näyttää tällä hetkellä olevan petunia. Siemenet olivat niin pieniä, että ne hädin tuskin näki eikä niitä ollut pussissa kuin muutama. Kylväessäni en enää ollut varma, menivätkö siemenet multaan vai pöydälle. En ollut huomannut ostaessani lukea siemenpussista, että siinä on vain n. 6 siementä. Jos olisin huomannut sen, en olisi moisia ostanut. Siemeniä ei saanut peittää mullalla ja niin yritin tehdä. Olin ihan varma, etteivät ne onnistu ollenkaan. Nyt näyttää, että jotain miniminimaalista vihreää pilkottaa yhdestä siemenkolosta, mutta vielä en ole kovin vakuuttunut tämän kokeilun onnistumisesta. Jään seuraamaan tilannetta ja raportoin asiasta jossain myöhemmässä jutussani.

Lähteet: Haapalainen, Heidi – Lehtonen, Suvi – Tuisku, Teija 2015: Lavatarhuri. Kasvata satoa vieljelylaatikossa. Tammi. Helsinki;  Oikea kumppani takaa terveemmät kasvit ja paremman kasvun. Hyötykasviyhdistys ry. Viljelyvinkit <http://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/sekaviljely/&gt;;Siemenkauppa.com: Rohtosamettikukka, kääpiösamettikukka. <http://www.siemenkauppa.com&gt;.