Pilvisen päivän auringot

Tänään  päivä oli vähän pilvinen ja sateinen, kun lähdin ulos kamerani kanssa ja huomasin, että kaikki keltaiset kukkani loistivat kuin pikkuiset auringot. Kääpiösamettiruusuja minulla on kahta eri sävyä: keltaista ja oranssia enkä ollut erotellut niitä taimitusvaiheessa, joten ne ovat suloisesti sekaisin, mutta minusta sekoitukset ovat onnistuneet oikein hyvin. Ryhmäsamettiruusuihin valitsin sävyiksi tänä vuonna kermanvaaleankeltaisen ja ruusumaisen punaruskean. Erityisesti pidän tuosta kermankellertävästä sävystä.

Uusimmassa Viherpihan (6/2018) jutussa Suvi Tuokko-Harmoinen kertoo unelmapihastaan ja samassa jutussa käsitellään kasvien värien vahvuuksien hyödyntämistä. Itse en ole kovinkaan tietoinen tai suunnitelmallinen valitessani kasvien värejä ja sijoittelua. Menen enemmänkin mutu-tuntumalla.  Tykkään kuitenkin saada tietoa ja vinkkejä, vaikken kaikkea muistaisi tai käyttäisikään niin tietoisesti. Oli kiva huomata, että olin intuitiivisesti noudattanut joitakin hyviä periaatteita.

IMG_2300

Jutussa kerrotaan muun muassa, että keltainen väri kirkastaa ja sillä saa pihan varjoisiin kohtiin valoisuutta. Ilmankos siis minulle tuli mielikuva auringosta ja valosta katsellessani keltaisia väriläiskiä.

Oranssista taas sanotaan, että se toimii hyvin myös täydessä valossa. Myös tummanvioletti toimii samalla tavalla. Violetti on keltaisen ja oranssin vastaväri, ja vastavärien avulla voi luoda puhuttelevan ja voimakkaan tunnelman. Värit vahvistavat toisiaan ja vastaväriset kukat tulevat yhdessä esiin voimakkaammin kuin yksin esiintyessään.

Huomaamattani oli asetellut keltaiset samettikukat Presidenttikärhön viereen, ja toden totta, molempien kukkien värit ja muodot korostivat toisiaan hienosti. Samalla periaatteeella lienen sitten valinnut kesäkukkaistutukseeni oranssin tsinnian ja värinokkosen. Voimakkaat värit ja kontrastit miellyttävät minua ja haluankin vahvan tunnnelman ja dramatiikkaa.

Minä pidän keltaisesta ja oranssista vähän kaikkialla nykyään. Kukissa olen pitänyt noista väreistä aina, mutta nykyään pidän jopa keltaisia ja oransseja vaatteita. Kotoa sisustuksestakin löytyy kirkkaita värejä, kuten keltaista ja vihreää.

Kääpiösamettiruusua minulla on myös kasvihuoneessa kauneuden lisäksi tuholaisten karkoitusmielessä. Ihan täysin en silti ole tuhoilta välttynyt tänä vuonna, sillä paprikoiden lehdet ovat paikoin aivan rei’itetyt. Luulen syylliseksi etanoita ja olenkin nyt aloittanut varo- ja hävitystoimet siinä toivossa, että vielä voisi olla mahdollisuus pelastaa satoa. Laitoin kasvien juureen tuhkaa, tomaatinlehtiä ja vähän ferramolia. Katsotaan, tehoavatko toimeni.

IMG_2296

Tomaatteihin eivät etanat eivätkä muutkaan tuholaiset ole ainakaan vielä eksyneet. Tämän kauden sadosta näyttää tulevan todella runsas, jos vain kypsyminen edistyy toivotulla tavalla. Hieman punerrusta on siellä täällä näkyvissä, joten toiveita on. Vuodet eivät siis ole veljeksiä, sillä viime vuonna en onnistunut tomaattien kanssa ollenkaan, mutta paprikat olivat satoisia.

Lähde: Tuokko-Harmoinen, Suvi  2018: Hyvät yhdessä. Viherpiha 6/2018, 30 – 35.

Meillä ei presidenttiä vaihdeta

Rapakon takana presidenttipeli alkaa olla kovimmillaan, mutta minun ei tarvitse uutta presidenttiä valita. Presidentti-kärhöni on nimittäin niin upeasti kukassa, ettei paremmasta väliä. Viime vuonna ei muistaakseni ollut näin monta kukkaa yhtäaikaa ihailtavana. Nyt se onnistui aloittamaan kukintansa juuri sopivaan aikaan, jotta voin esitellä sen ylpeänä kaikille kaappiani kastamaan tuleville vierailleni.

Presidentti kuuluu jalokärhön Lanuginosa- ja Patens-ryhmän lajikkeisiin, jotka kukkivat loppukesällä, vasta heinä–syyskuussa. Toisella puolella pihaa oleva alppikärhö sen sijaan kukkii aikaisin alkukesästä. Nyt siinä on hauskat hapsumaiset siemenkodat.

Hankin kärhön vuosi sitten keväällä ja tänä keväänä olin aivan varma, että se ei ole selvinnyt talven yli, mutta juhannuksen jälkeen koin ihanan yllätyksen, kun huomasin sen kasvaneen huimaa vauhtia poissa ollessamme. Nyt se on silmin nähden vahvistunut. Ehkä lannoittaminen ja kosteus, ja mikä liekään, on ollut sille hyväksi.

Tähän saakka en ole leikannut kärhöjäni mitenkään erityisesti keväällä enkä syksyllä. Olen vain poistanut joskus selkeästi kuolleita oksia. Muun muassa Suomalainen taimi -sivustolla annetaan kyllä ohjeita sekä  kevään että syksyn leikkaukseen. Jalokärhöstä kehotetaan poistamaan syksyllä kukinnan jälkeen kukkineet latvan osat talvisuojauksen yhteydessä.  Tämä oli minulle aivan uutta, joten pitääpä laittaa korvan taakse.

1471699338902-231090143

 

Nyt ryhdyn vieraita odottamaan!