Kyllä kesälomareissuun pitää ainakin yksi puutarhakohde saada aina mahtumaan. Tämän kesän reissu rakentui Bengtskärin majakan ympärille ja retken lähtöpiste, Kasnäs, oli suunnittelun alkupisteenä. Siihen ympärille aloin sitten rakennella muuta ohjelmaa. Lueskellessani oppaita ja matkailuvinkkejä silmiini sattui maininta Sagalundista Kemiön saarella. Niinpä valmistelin miestäni, että paluumatkaan osuu sitten yksi puutarhaan ja kukkasiin liittyvä tutustumiskohde.
Minä kiinnostuin eniten digimateriaaliosion videosta, joka kertoo Nils Oskar Janssonin unelmasta. Videon kerronta alkaa näin: ”Sata vuotta sitten asui Kemiössä mies, Nils Oskar Jansson, jolla oli unelma. Harva uskaltaa toteuttaa haaveensa.” Tämä lause sai minut kiinnostumaan asiasta entistä enemmän ja ottamaan selvää, mikä oli Janssonin puutarhaan liittyvä haave.
Jansson oli Linnén suuri ihaillija jo pienenä poikana ja kirjoitti hänestä koulussa aineen, joka sai opettajankin melkein kyyneliin. Linnén kuva ja kaunis vanamonkukkataulu löytyvät museosta edelleen. Esittely videolla kerrotaan kiinnostavasti Janssonin suhteesta kasvitutkijaan. Kannattaa katsoa ja kuunnella itse, en spoilaa enempää. Sivustolta löytyy Sagalundista paljon tietoa ja muutenkin museon nettisivut ovat vallan hienot. Sieltä saa hyvän yleiskuvan vierailun pohjaksi ja sitten paikan päällä osaa kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin.
Jansson toimi Vretan koulussa opettajana ja hänen haaveensa oli perustaa alueelle museo. Alueella sijaitsevat rakennukset on tuotu eri puolilta Kemiön saarta ja ne edustavat eri aikakausia ja elämän eri puolia. Kiinnostavimpia olivat minusta Tjuda Pedagogi, jossa esitellään entisajan koulua hiekkaan kirjoittamisesta lähtien; Käräjätalo, jossa on esillä muun muassa suden pyytämisvälineitä ja tietysti Janssonille itselleen ja hänen kollegalleen Adelelle rakennettu Villa Sagalund.
Ulkomuseon lisäksi Jansson haaveili kasvitieteellisen puutarhan perustamisesta. Sagalundin museopuutarhasta löytyykin edelleen paljon harvinaisia kasveja nimikyltteineen. Ruusutarhasta tapasin myös tuttuja, kuten ristinummiruusun, joka ei kyllä kukkinut juuri vierailuni aikana. Kiinnostava oli myös Tarja Halosen nimikkoruusu, jonka olisin mielelläni nähnyt kukassa. Puutarhassa on myös käytäviä, penkkejä ja pöytäryhmiä sekä koristeita, jotka kuuluvat puutarhaan oleellisena osana. Puutarhan tunnuskasvi juhannuspioni oli myös jo ohittanut kukinnan. Siitä kerrotaan nettisivuilla näin:
” ’Juhannuspioni’ kuuluu museopuutarhan alkuperäiseen lajistoon. Se on tuotu Sagalundiin 1887-1895 Kirkonkylän pappilasta ja kasvaa edelleen alkuperäisellä paikallaan. ”Juhannuspioni”, paikalliselta nimitykseltään bondpion, on yleinen Kemiönsaaren vanhoissa puutarhoissa.”
Opettajana minua kiinnosti tietenkin myös pedagogiikka, jota Jansson harjoitti. Jansson nimittäin halusi opettaa puutarhanhoitoa myös lapsille. Oppilaiden kanssa hän raivasi koulun alueen, istutti puita ja kasveja. Hän perusti koulun alueelle kasvimaan, ja jokainen oppilas sai oman palstan ja kukkamaan, jota sai hoitaa. Jokaisella oppilaalla oli omat työkalut ja kärry, jossa saattoi kuljettaa niitä sekä multaa ja roskia. Lasten piti esitellä omat palstansa ja työkalunsa niin sanotussa katsastuksessa, joka pidettiin keväällä koulun kentällä. Sagalundin Lastenkulttuurikeskus jatkaa koulukasvimaatoimintaa kaikkien Kemiönsaaren koulujen kanssa osana saaren kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Nettisivuilta löytyy myös ”Kädet multaan” opas koulukasvimaatoimintaan. Oppaan on julkaissut lastenkulttuurikeskus. Olisipa hauskaa joskus päästä itse mukaan toteuttamaan tämänkaltaista toimintaa.
Alueen tunnelma on aistittavissa vahvasti Villa Sagalundin sisustuksessa erityisesti Adelen puolella. Ihastuin kalusteiden ja sisustuksen lisäksi myös pelargoniaikkunaan pitsiverhoineen. Voisin hyvin kuvitella Adelen nyppäämässä kuihtunutta kukkaa ja istahtamassa keinutuoliin tai sytyttämässä vihreää lamppua ikkunan edessä eläkepäivinään.
Museossa toimii kiva kahvila, Café Adèle, jossa oli maukas kalabuffet sekä museokauppa, jossa myytiin kaikkea ihanaa nostalgista lastenkulttuuriin liittyvää tavaraa, kuten uusvanhoja leluja ja pelejä. Yläkerrassa oli apteekkimuseota ja muuta hauskaa nähtävää.
Summa summarum siis on vahva suositus: kannattaa vierailla Sagalundissa, jos liikkuu Kemiönsaarella!
Lähteet:
Sagalundin museon nettisivut osoitteessa https://sagalund.fi/fi/tervetuloa/
satumaista juttua 