Ystävä pyysi kylään ja tarkistin reitin kartasta. Mitä ihanaa löytyykään aivan reitin varrelta: Muhevainen -puutarhamyymälä. Siihen piti tietenkin myös tutustua. Liike hurmasi minut siistillä ulkoasullaan, hyvinvoivilla ja terveillä kasveillaan ja kauniisti asetelluilla tuotteillaan. Tuotevalikoiman laajuus yllätti, sillä kadulta katsottuna liike näytti pieneltä. Valikoimassa oli paljon tuttuja kasveja, mutta muutama kiva erikoisempikin laji löytyi.

Perennavalikoimasta katselin tarkkaan mehikasvit ja muut kivikkokasvit, sillä kaipasin kivikkopuutarhaani jotain pientä uutuutta. Löysin patjarikon, jota minulla ei ole aiemmin ollutkaan. Uusi tuttavuus minulle oli kaunis vaahtera-aulio.  Sitä oli puna – ja keltakulkaisena. Etiketit liikkeessä olivat ihanan informatiivisia ja siitä sain selville, että kasvin voisi saada talvehtimaan samaan tapaan kuin pelargoniat. En kuitenkaan vielä rohkaistunut sitä hankkimaan.

Sisällä myymälässä oli lisää kaikkea kivaa, kuten sipuleita ja puutarhakäsineitä. Olen etsinutkin juuri näitä kankaisia läsineitä monesta paikasta. Sipulit olivat juuri tulleet ja valikoimaa oli mukavasti, oikeastaan runsaudenpulaksi asti. Päädyin ostamaan kahta eri laukkaa ja pieniä tulppaaneja. Jätin loput hankinnat vielä myöhemmäksi. En ole oikein vielä virittäytynyt sipulikauteen.

Valkoiseen punahattulajikkeen muunnokseen sen sijaan ihastuin niin, että minun piti palata seuraavana päivänä hakemaan se, sillä olin liikkeellä Vespalla enkä voinut kuljettaa mitään suurempaa.

Kuka voisi olla ihastuttamatta kukkaan, jonka lajinimikin on kertakaikkisen hurmaava, baby swan white. Kukkakauppiaalta sain vielä hyvät ohjeet istutuspaikan valintaan ja talvehdittamiseen. Myyjä kehotti myös keräämään siemenet ja varistelemaan ne kukan juurelle, että nekin varmistaisivat seuraavan vuoden kasvun.  Istutin sen hyvin aurinkoiselle paikalle hyötypuutarhan lähelle,  jotta saisin ihastella perhosia, jotka tykkäävät punahatuista.

Toinen hankintani oli syyshortensia, josta kirjoitin viime postauksessani. Tarjolla oli useampiakin lajiketta, joista valitsin suippokukkaisen ja tanakkavartsen yksilön. Huomasin, että myyjä sujautti jotain pussiin ja vasta kotona katsoin tarkemmin. Se oli takuutodistus. En ole moisesta aiemmin kuullutkaan, että kasveilla voi olla takuu. Nyt minulla on siis takuu voimassa kesäkuun ensimmäiseen päivään saakka. Ihan kaikkia taiteensääntöjä en ehkä istutuksessa noudattanut, mutta pääosin tein kyllä niin kuin ohjeissa kehotettiin tekemään. Täytyy nimittäin tunnustaa, että toimin kuin miehet konsanaan ja luin käyttöohjeet, siis istututusohjeet, vasta jälkeenpäin.